Kyygekko

Kyygekon hoito-ohje

Kyygekko naaras

Kyygekko (Hemidactylus imbricatus ent. Teratolepis fasciata), on helppohoitoinen ja aloittelijallekkin sopiva kääpiölisko. Kyygekot ovat hämäräaktiivisia, eli ne syövät ja liikkuvat eniten öisin. Näillä gekoilla ei ole tarttumalevyjä jaloissaan, mutta poikasina ne osaavat kiivetä jopa sileää pintaa pitkin ylös. Ne ovat kotoisin Pakistanista ja mahdollisesti niitä esiintyy myös Intiassa. Kyygekko kasvaa 8-10cm pituiseksi ja painaa 4-10g. Hyvällä hoidolla elinikää näille gekoille kertyy terraariossa yleensä 10-15 vuotta.

Terraario

Kyygekon terraario 30cm x 40cm matala faunaboksi.
Pohjalla hiekkaa, somisteena simpukoita, kiviä,
muovikasveja sekä kookoksia

Kyygekko elelee luonnossa kivikkoisella puoliaavikolla eikä juurikaan kiipeile, joten sille on tärkeämpää terraarion pohjapinta-ala kuin korkeus. Sopivan kokoinen terraario yhdelle kyygekolle on 30x40cmx30cm, useammalle isompi. Kyygekkoja voi pitää joko naarasporukoissa, koirasporukoissa tai sitten yhtä koirasta ja useampaa naarasta samassa terraariossa. Useampaa koirasta naaraiden kanssa en suosittele, koska koiraat saattavat tällöin tapella. Terraario voi olla lasinen tai vanerinen liukuoviterraario, vanha akvaario, reijitetty muovilaatikko tmv.  Poikaselle (alle 1v.) terraarioksi sopii pienet smartstore laatikot, karkkilaatikot yms. Poikasen kasvaessa siirrytään pikkuhiljaa isompaan terraarioon. HUOM! Kyygekot ovat todella pieniä gekkoja, joten terraariossa ei saa olla isoja reikiä tai koloja mistä gekko saattaa päästä karkuun. Jopa liukuovien välinen rako voi olla liian suuri ja se kannattaa ikkunatiivisteellä tilkitä.

Olosuhteet
Kyygekolle voi laittaa yleisvaloksi ledivalon, normaalin päivänvaloputken tai uvb 5% loisteputken ja lämmittelypaikalle lämpölampun ja/tai lämpömaton/-kaapelin. Lämpölampuksi sopii eläinkaupasta ostettu lämpöspotti (50-75w). Lämpömatto voi olla 25-30w ja se saa peittää 1/3 terraarion pohjapinta-alasta. Lämmittelypaikan lämpötila pitää olla päivällä 35-40°C ja terraarion yleislämpötilaksi riittää normaali huoneenlämpö (n. 20°C). Valot ovat päällä 12h ja poissa 12h. Yöllä lämpötila saa laskea alle 20°C.

Terraarion sopiva kosteusprosentti on 35-55%. Kyygekkoja on hyvä sumutella kevyesti muutaman kerran viikossa. Sumuttelu auttaa nahanluonnissa ja lisäksi gekot tykkäävät juoda pisaroista.

Pohjamateriaali
Kyygekon terraarion pohjamateriaaliksi sopii parhaiten hiekka, excavator hiekka tai muu vastaava materiaali. Hiekan lisäksi pohjaan on hyvä laittaa erikokoisia kiviä. Itse käytän pohjalla puhallushiekan hienompaa versiota ja kiviä.

Sisustus
Kyygekon terraan laitetaan piilo- ja kiipeilypaikkoja, kuten pieniä juurakoita, korkkikaarnaa, oksia, isoja kiviä, eläinkaupasta saatavia luolia, eläviä- ja muovikasveja yms. Useammalle gekolle pitää olla useampi piilo, jotta kaikki pääsevät piilottelemaan halutessaan. Vain mielikuvitus on rajana, kun sisustaa gekon terraariota mieleisekseen. Oikeiden kasvien tulee olla tukevia ja kovalehtisiä, jotta ne ketävät kiipeilyä. Mehikasvit sopivat kuivaan terraarioon hyvin. Terävät ja piikikkäät sisusteet voivat olla vaaraksi gekolle sen liikkuessa terrassa, joten niiden käyttöä tulee välttää.

Terraarioon laitetaan myös kalkkikuppi, josta gekko voi halutessaan syödä kalkkia sekä vesikuppi missä on raikasta vettä tarjolla päivittäin.


Ruokinta

Kyygekot ovat hyönteissyöjiä ja niille voi syöttää pieniä sirkkoja, torakoita, jauhomatoja, buffalomatoja yms. Vahakointoukkia voi tarjota herkkuna silloin tällöin, mutta ne ovat hyvin rasvaisia ja lihottavat gekkoa helposti. Myös ulkoa voi kerätä erilaisia hyönteisiä liskoille ruuaksi, kuten perhosia, heinäsirkkoja, kärpäsiä, hämähäkkejä ja toukkia. Älä kuitenkaan kerää teiden varsilta tai lannoitetuilta/myrkytetyiltä pelloilta, koska niissä saattaa olla pakokaasuja ja muita myrkkyjä. Myöskään piikikkäät ja karvaiset hyönteiset eivät ole sopivaa ruokaa gekoille.

Kyygekko poikanen syömässä buffalomatoja

Aikuiset kyygekot ruokitaan 2-3krt/vko ja poikaset 5-6krt/vko. Ruokaeläin on sopivan kokoinen, kun se on yhtäleveä kuin gekon silmien väli. Hyönteiset pölytetään aina kalkissa ja kerran tai kaksi viikossa kalsium-vitamiinivalmisteessa (Nutrobal, Nekton Rep, Reptivite, Arkvits). Ruuat voi tarjota kupista, kädestä, pinseteistä tai päästää terraarioon vapaaksi, jolloin gekko joutuu ne itse metsästämään. Muista kuitenkin kerätä ruokaläimet pois terraariosta tai vaihtaa kuppiin uudet madot päivittäin tai parin päivän välein, koska ruokaeläimen ravintoarvo laskee nopeasti ja suuret ruokaeläimet saattavat purra gekkoja niiden levätessä. Kädestä/pinseteistä tarjottaessa näet varmasti, montako ruokaeläintä gekko syö, kupista tai terraarioon vapaana tarjottaessa ei takeita syömisestä aina ole, varsinkin jos samassa terraariossa asuu monta gekkoa.

Kyygekot varastoivat häntäänsä vararavintoa, joten hännän paksuutta tarkkailemalla voidaan seurata gekon lihavuuskuntoa. Kun häntä on hiukan ohuempi kuin gekko itse, on se sopivan kokoinen.


Hoito

Kyygekon päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin kuuluu vedenvaihto, ruokinta, terran siivous ja liskon terveydentilan tarkkailu. Kerran viikossa kannattaa liskolle tehdä perusteellinen terveystarkastus ja kirjoittaa tulokset johonkin vihkoon ylös, jotta niitä voi sitten vertailla keskenään ja huomaa paremmin, jos liskolla ei ole kaikki hyvin. Päivittäin silmäillään liskon käytöstä, eli onko se virkeä vai apaattinen, syökö se, juoko se, ulostaako ja virtsaako normaalisti. Terve lisko liikuskelee terraariossa, syö ja juo sekä ulostaa ja virtsaa normaalisti. Silmät ovat kirkkaat eivätkä rähmi ja hengitys ei vingu tai kuulosta tukkoiselta eikä nenästä valu eritteitä.

Käsittely
Kyygekot ovat pienen kokonsa vuoksi haastavia käsitellä. Gekkoa tulee käsitellä varmoin ottein, ettei se pääse putoamaan, mutta kuitenkin gekkoa satuttamatta. Kyygekko on tarvittaessa hyvinkin ketterä ja nopea lisko, joten sitä kannattaa käsitellä terraariossa, lattialla istuen tai pöydän päällä. Gekko kannattaa "ajaa" varovasti kädelle toisella kädellä. Aikuiset gekot ovat yleensä rauhallisempia käsitellä kuin nuoret yksilöt ja säännöllisellä käsittelyllä gekko tottuu siihen eikä pidä käsittelyä niin stressaavana. Tästä on hyötyä mikäli gekkoa täytyy lääkitä tai poistaa nahanluonnista jäänyttä nahkaa. Kyygekko on kuitenkin pääasiassa katselueläin, kuten muutkin matelijat, joten turhaa käsittelyä tulee välttää.

Nahanluonti

Kyygekot luovat nahkansa n. 3-8 viikon välein. Gekon väritys muuttuu ensin haaleammaksi, mikä johtuu nesteestä, jota erittyy uuden ja vanhan nahan väliin nahan irtoamisen helpottamiseksi. Gekko syö vanhan nahkansa, joten heti nahanluonnin jälkeen sille ei välttämättä maistu ruoka. Nahanluontia helpottaa, kun sumuttelee terraariota muutaman kerran viikossa. Liian kuivissa oloissa nahkaa voi jäädä varpaiden ja hännän ympärille, kuonoon ja silmien ympärille. Varsinkin varpaisiin ja häntään jäänyt nahka voi vaarantaa liskon terveyden, sillä se estää verenkierron varpaassa/hännässä ja se voi mennä kuolioon tai tulehtua pahasti.

Gekko olisi hyvä tarkistaa säännöllisesti, erityisesti varpaiden, hännän ja silmien ympäriltä. Jos kiinni jääneitä nahkoja löytyy, niin liskoa haudotaan lämpimän, märän pyyhkeen sisällä tai se laitetaan märän pyyhkeen kanssa esim. karkkilaatikkoon puoleksi tunniksi. Sitten nahat hierotaan varovaisesti irti sormilla. Nahkoja ei saa vetää irti väkisin, jotteivat uudet suomut rikkoonnu!


Sairaudet

Lihavuus

Terve gekko on hiukan pullea ja sen kylkiluut eivät näy. Liikalihavuus kuitenkin on haitaksi myös gekoille. Liikalihavuutta voi välttää antamalla gekon saalistaa itse ruokansa edes silloin tällöin ja välttää lihottavien hyönteisten, kuten vahakoin toukkien, tarjoamista kuin herkkuna silloin tällöin. Jos gekko on päässyt pulskistumaan liiaksi, voi ruokintakertojen ja kerralla annettavan ruuan määrää vähentää. Muista kuitenkin huolehtia siitä, että gekko saa edelleen tarpeeksi vitamiineja ja kalkkia.

Puutostilat

Jos gekko ei saa riittävästi kalkkia tai vitamiinia, siitä seuraa usein muita vakavempia sairauksia ja ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi MBD, heikkenevä yleiskunto ja nahanluontiongelmat. Pidä siis aina huoli, että gekolla on saatavilla kalkkia ja muista pölyttää ruokaeläimet säännöllisesti monivitamiinissa.

MBD (Metabolic Bone Disease)

MBD on D-vitamiinin ja kalkin puutoksesta johtuva luukato. Erityisesti kasvava poikanen tarvitsee paljon kalsiumia ja D-vitamiinia, joten varmista käyttäväsi vitamiinia jossa on D-vitamiinia ja mielellään runsaasti kalsiumia (esim. Nutrobal). Kalsiumia voi myös lisätä vitamiinin kanssa ruokaan. Sekä aikuisilla että poikasilla täytyy olla myös kalkkikuppi terraariossa. MBD ilmenee poikasilla ja nuorilla gekoilla raajojen väärään asentoon kasvamisella ja pahimmassa tapauksessa selkä on köyryssä eikä lisko pysty nostamaan päätään. Aikuisilla MBD alkaa ilmetä aluksi usein raajojen ja puruvoiman heikkoutena, esimerkiksi ruokaeläimet alkavat tipahdella suusta. Alkuvaiheessa MBD:n saa hoidettua usein kotikonstein lisäämällä kalsiumia ruokaan ja jos vitamiinia ei käytetä joka kerralla, nyt käytetään. Myös Nutriplus geeliä voi antaa ja siihen voi sekoittaa kalkkia. Kalkkia voi myös sekoittaa veteen ja syöttää suoraan gekolle ruiskulla suuhun. Jos MBD on päässyt pitkälle, eläinlääkärihoito on tarpeen.

Sisäloiset

Joskus varsinkin ulkomailta tuoduilla gekoilla on sisäloisia. Yleiskunnoltaan terveet gekot voivat kestää pienen määrän loisia ilman oireita, mutta esimerkiksi loisten runsas lisääntyminen ja gekon stressi tuovat oireet esiin. Oireita voivat olla ruokahaluttomuus ja nopea laihtuminen, laihtuminen syömisestä huolimatta, nahanluontiongelmat ja joskus jopa selvä apaattisuus tai ripuli. Jos epäilee gekollaan loisia, voi lähettää ulostenäytteen sellaiselle eläinlääkärille, jotka näitä tutkivat. Kun loistartunta varmistuu, loisista pääsee suhteellisen helposti eroon matokuurilla. Yleensä tähän käytetään Axilur -nimistä valmistetta, jota saa apteekista. Ohjeet ja annostuksen saa esimerkiksi matelijalääkäri Johanna Rauliolta.

Suolitukos

Suolitukos johtuu gekoilla usein siitä että gekko on vahingossa tai tahallaan syönyt pohjamateriaalia tai ruokaeläimen kitiinikuori (jauhomadot) ei ole jostain syystä sulanut suolistossa. Suolitukos johtaa hoitamattomana kuolemaan. Joskus runsas rasvainen ruoka (vahakointoukat varsinkin) on omiaan aiheuttamaan suolitukosta.

Suolitukos ilmenee usein ruokahaluttomuutena ja ummetuksena. Vatsa saattaa olla turvoksissa ja tuntua kovalta tai pinkeältä. Jos gekon ruokahalu säilyy aluksi, tukos yleensä vain kasvaa ja turvotus lisääntyy. Lisäksi gekon vatsassa voi olla selkeä tumma läntti, jos gekko on syönyt esimerkiksi palan puuhaketta.

Suolitukosta voi yrittää hoitaa antamalla muutamana päivänä 1-2 tippaa parafiiniöljyä gekolle. Parafiiniöljyä saa apteekista. Tippa sipaistaan liskon suupieleen, josta gekko sen sitten nuolee. Seuraa ettei eläin pyyhi sitä mihinkään, vaan tosiaan nuolee sen. Jos hoito ei tuota tulosta n. viikossa, ota yhteyttä matelijoita hoitavaan eläinlääkäriin.

Syömättömyys

Syömättömyys on varsin yleinen ongelma, mutta osoittautuu usein harmittomaksi paastoksi. Syömättömyys voi johtua kuitenkin myös esimerkiksi loisista, suun/nielun tulehduksesta tai suolitukoksesta. Syömättömyyden lisäksi sairaustapauksissa on kuitenkin yleensä havaittavissa jossain vaiheessa muitakin oireita, kuten laihtuminen, nahanluontiongelmat ja apaattisuus. Jos gekkosi paastoaa yllättäen ja havaitset muita oireita tai syömättömyys jatkuu yli kuukauden, etkä luule sen johtuvan lisääntymispaastosta, kysy neuvoa kokeneilta harrastajilta tai oireiden ollessa hälyttäviä, suoraan eläinlääkäriltä. Syömättömyyden ensiapuna voi käyttää Nutriplus geeliä, jota sipaistaan gekon kuononpäähän, josta se nuolaisee sen suuhunsa. Geeli antaa gekolle energiaa ja lisää ruokahalua.

Muut sairaudet

Muita, joskin hiukan harvinaisempia sairauksia gekoilla ovat esimerkiksi silmien, suun/nielun ja hengitysteiden tulehdukset. Jos silmät rähmivät, hengitys vinkuu kuuluvasti tai suu on arka ja punoittaa, eikä ruoka maistu, syynä voi olla tulehdus. Jos epäilet jotakin näistä, ota yhteyttä kokeneeseen harrastajaan tai jos oireet ovat selvät ja hälyttävät, ota yhteys suoraan eläinlääkäriin.

Haavat ja palovammat

Joskus gekko voi saada viallisista tai huonosti asennetuista lämpölaitteista palovammoja tai terraarion sisustuksesta haavoja. Joskus gekot tappelevat, jolloin haavoja ja ruhjeita voi syntyä. Erota tappelevat gekot toisistaan, jos syynä on nahistelu (pureminen on osa parittelukäyttäytymistä ja aivan normaalia). Palovammoja ja haavoja hoidetaan puhdistamalla ne esimerkiksi septidinellä/laimennetulla betadinella tai vastaavalla miedolla desinfiointiaineella ja sen jälkeen vammaan voi laittaa vaikkapa hunajapohjaista Vetramil-voidetta. Kannattaa siirtää gekko parantumisen ajaksi puhtaaseen terraarioon talouspaperi pohjalle, jossa ei ole mitään mikä voisi mennä haavaan kuten turvetta wetboxissa. Pienet palovammat paranevat kuitenkin usein itsestään, isommat voivat vaatia hoitoa. Haavat kannattaa aina hoitaa. Jos haavat ja palovammat ovat isoja ja osoittavat merkkejä tulehtumisesta, ota heti yhteys eläinlääkäriin.

Hännän irtoaminen

Gekko saattaa pudottaa häntänsä, jos se säikähtää rajusti jotain, toinen gekko puree sitä tai jos hännän ympärille on jäänyt nahkaa kiristämään. Häntä kasvaa kyllä takaisin, mutta ei koskaan ole yhtä kaunis kuin alkuperäinen häntä. Jos gekko pudottaa hännän, kannattaa tarkkailla, ettei hännäntyvi pääse tulehtumaan, sen voi tarvittaessa puhdistaa betadinella.

Lisääntyminen

Vasemmalla naaras ja
oikealla koiras. 

Kyygekot tulevat sukukypsiksi n. 10kk iässä. Koiraan sukupuolen määrittäminen onnistuu 5-6kk iässä, mutta täyden varmuuden asiasta saa vasta kun gekko on vuoden ikäinen. Koiras gekoilla on selkeät hemipenispullistumat hännän tyvessä sekä rauhasrivi takajalkojen välissä mahan alla. Kyygekkonaaraan tulisi olla yli vuoden ikäinen ja painaa vähintään 8g ennenkuin sitä aletaan lisäännyttämään. Koiraan olisi hyvä olla yli vuoden ikäinen ja painaa vähintään 5g.

Kyygekot parittelevat keväällä. Lisääntymistä voidaan tehostaa pitämällä pienen talvilevon gekoille ennen kevättä (ks. leopardigekon talvilepo). Ennen lisääntymiskautta koiras ja naaras pidetään erillään toisistaan. Tämäkin tehostaa parittelun onnistumista. Kun gekot yhdistetään, koiras yleensä välittömästi parittelee naaraan kanssa. Yksi parittelukerta riittää hedelmöittämään koko munintakauden muninnat, jopa yli vuoden! Kyygekko naaras yleensä valitsee itselleen mieluisen munintapaikan jostain kohtaa terraariosta ja munii lähes aina sinne. Tällöin munat löytää helposti, koska ne ovat aina samassa paikassa. Joskus näitä paikkoja voi olla parikin. Naaras munii n. 4 viikon kuluttua parittelusta 1-2 pientä pyöreää valkoista munaa. Kyygekkonaaraat munivat lisääntymiskauden aikana 10-15 kertaa 2-3 viikon välein. Ensimmäiset munat eivät aina ole hedelmöittyneitä.


Munat nostetaan varovasti terraariosta haudontalaatikkoon. Haudontalaatikoksi kelpaa esim. sirkkalaatikko, jossa on rei'itetty kansi. Laatikkoon laitetaan n.3-4cm hienoa hiekkaa. Materiaali kostutetaan laatikon reunoilta ja munat haudataan puoliksi haudontamateriaalin sisään. Varo ettei muna pääse kääntymään siirtovaiheessa, nosta se samassa asennossa haudontalaatikkoon kuin missä se oli terraariossa ettei sikiö huku/vaurioidu. Munat eivät myöskään saa kastua, sillä ne menevät pilalle kastuessaan.

Kyygekon munia haudotaan n. 25,5-27,5°C asteessa. Haudonta lämpötila voi yöllä olla 25 asteessa ja päivällä nousta 27 asteeseen. Poikaset kuoriutuvat noin 60-70vrk jälkeen riippuen haudontalämpötilasta (korkeammassa lämmössä kuoriutuvat nopeammin). Joskus kehitys on jäänyt kesken ja munista löytyy puoliksi kehittyneitä yksilöitä. Vika voi olla haudonnassa, eli kosteus tai lämpö on väärä tai muna on päässyt heilahtamaan jolloin sikiö hukkuu. Myös poikasen vanhemmat voivat tuottaa elinkelvottomia yksilöitä, jotka eivät ikinä kehity loppuun asti.

Parin päivän ikäinen poikanen. 

Poikanen rikkoo munahampaalla munan kuoren ja tulee pääedellä ulos munasta. Poikanen vielä kuoriutumisvaiheessa imeyttää itseensä ruskuaispussin ravinteita, joilla se pärjää ensimmäisen elinviikkonsa ajan. Jos se autetaan munasta ulos, ei ruskuaispussi ehdi imeytyä kunnolla. Joskun poikasella saattaa roikkua ruskuaispussi vielä mahanalla kun se on tullut munasta ulos. Tällöin kannattaa poikanen jättää hautomoon kunnes pussi on irronnut tai sitten sen voi siirtää kostealla paperilla vuorattuun laatikkoon ja siirtää se sitten poikaslaatikkoon, kun ruskuaispussi on irronnut. Jos poikasella on selvä napatyrä ja sen sisäelimet meinaavat tulla ulos navan reijästä, tällöin poikanen täytyy lopettaa, koska se ei ole elinkelpoinen yksilö. Samoin jos poikasella on joku epämuodostuma kuoriutuessa, tulee se lopettaa, ettei se jää kitumaan ja kuolemaan hitaasti. Onneksi komplikaatiot ovat harvinaisia ja yleensä poikaset kuoriutuvat normaalisti.

Kun poikanen on tullut itse ulos munasta, siirretään se sirkkalaatikkoon, missä on kostea paperi pohjalla. Poikanen saa olla laatikossa kunnes se on luonut nahkansa ja ulostanut ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen poikasen voi siirtää poikaslaatikkoon.

Poikaslaatikoksi sopii karkkilaatikko tai pieni smartstore laatikko johon on tehty pieniä reikiä. Reikien kannattaa olla vain 1-3mm kokoisia etteivät poikaset pääse pakenemaan niistä ulos. Poikaset osaavat

Poikanen kiipeämässä
faunaboksin seinää pitkin

kiivetä jopa sileää pintaa pitkin, joten poikaslaatikossa pitää olla kansi. Pienestä laatikosta poikanen löytää helpommin ruokaa ja "ahtaus" luo gekolle turvaa. Laatikon pohjalle laitetaan talouspaperia tai hienoa hiekkaa. Sisustukseksi laitetaan muovikasveja, korkkikaarnaa kiipeilyä ja piilottelua varten, vesi- ja kalkkikuppi (esim. pullonkorkit) ja ruokakuppi (esim. pilttipurkin kansi).

Poikanen ruokitaan aluksi päivittäin pienillä sirkoilla, buffalomadoilla ja pienillä jauhomadoilla. Kuoriutumisen jälkeen poikanen ei välttämättä syö jopa ensimmäiseen viikkoon, mutta yleensä ruoka alkaa viikon kuluttua jo maistumaan. Kun poikanen on 6kk ikäinen ja hyväkuntoinen voidaan ruokintaa vähentää 5krt/vko. Poikaslaatikon pohja puhdistetaan tarpeen mukaan. Poikanen voidaan luovuttaa uuteen kotiin, kun se on 3kk ikäinen ja syö, kakkii ja luo nahan normaalisti.

Lähteet ja hyödylliset linkit
- Omat kokemukset
- Herppi.net matelijafoorumi
- http://www.dwarfgeckos.com
- Marikan herppisivut
- https://www.supremegecko.com/